Tiistaista on tullut melkoinen tehoilta, kun siellä on nyt Halon tottiksen lisäksi ratsastustunti. Vaihdoimme siis ratsastusryhmää, kun nuo viikonloput näyttävät täyttyvän niin kovasti muista menoista. Vaihto oli näköjään hyväksi – tiukempi opettaja saa meidät pysymään paremmin oikealla kaviouralla. ;) Sain tällä viikolla alleni pikkuisen Tikrun, joka on tosi kiva kaveri. Toisin kuin monet muut pollet, Tikru on todella kontaktinhakuinen ja vastaa rapsutuksiin työntämällä pään kainaloon. Tikru on reipas menijä, ja heti satulaan päästyäni muistui mieleen meidän aiempi ongelma. Tikru ei tahdo vauhtiin päästyään pysähtyä. Pari ekaa kierrosta otimme käynnissä pysähdysharjoituksia ja sain siihen vihdoin opettajalta lisää neuvoja. Lopulta pollekin huomasi että ei auta, ja lopputunnista jarrut toimivatkin lähes moitteetta.
Tunnin teemana oli temponmuutokset käynnissä ja ravissa. Käynnissä testailimme hommaa ilman jalustimia ja Tikrun kanssa tämä juttu olikin helppo – sitä ei tarvinnut kahdesti käskeä lisäämään vauhtia. Ravissa homma oli hieman haastavampaa, kun aluksi taas pelkkä kevennyskin tuntui lyhytaskeleisen kaverin selässä vaikealta. Edelleen vauhdin lisääminen sujui, mutta ravissa hitaampaan menoon siirtyminen tökki – kirjaimellisesti niin että meinasin tulla pari kertaa kaulan yli päälleni alas. Tämä ratsastaja tarvitsee siis huimasti lisää hienosäätötreeniä!
Tosi mukava oli mennä pitkästä aikaa vähän herkemmällä pollella, jonka kanssa ei tarvinnut joka välissä käydä tahtojen taistoa. Tuntimme on illan viimeinen, joten tunnin päätyttyä polleilla on jo hirmuinen täpinä päästä talliin syömään. Tikrulla tuntui jo maneesista lähtiessä olevan kiirus ja pyysinkin vielä opettajalta neuvoja, että miten pidän rynnimään pyrkivän heposen ruodussa. Neuvot toimivat tallin ovelle asti, mutta sitten lähti hepo lapasesta ja ryntäsi karsinaansa kauralaarin ääreen. Onneksi ei ollut ketään edessä. Jospa olisin sitten ensi kerralla itse vähän paremmin varautunut moiseen pyrkimykseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti